OLD IN-HOUSE TELECASTER THINLINE WITH NEW MUSCLES!

Guitarworxin kalustoon on vuosia kuulunut Warmothin osista kasattu ’69-tyyppinen  Telecaster Thinline. Kyseinen soitin on rakennuspuiltaan ja specseiltään luonnollisesti custom-versio edustamastaan esikuvasta.

Mahonkiseen bodyyn (Mahogany Body) on liitetty Warmoth Vintage/Modern  –kaula (Neck), jonka materiaali tunnetaan nimellä Canary Wood. Käyttäjäystävällinen kaula, sillä pintakäsittelyä ei tarvita. Otelauta on ebenpuuta (Ebony Fretboard), radiuksen ollessa Compound 10-16”.  Talla on Gotohin valmistama, samoin kuin Kluson-tyyppiset virittimet.

Guitarworxin ’69 Thinline on alusta lähtien ollut ’Match Made In Heaven’ akustiselta soinniltaan, joskin klangi on mielenkiintoisesti koko ajan parantunut vuosien saatossa. Mukaan on tullut entistä enemmän lämpöä ja syvyyttä. Kitaraa onkin ollut mukava näppäillä vaikkapa kotisohvalla, ihan ilman vahvistusta.

Vahvistettu sointi on myös ollut vähintäänkin asiallista, mutta tiettyä hakemista on koko ajan ollut käynnissä. Telecaster kaulahumpparilla (tässä mini humbucker) on vaativa yhtälö, sillä kaulamikki on usein hieman  tumma ja tuhnu, ja talla taas telemäisesti siihen nähden turhan pinkeä ja kireä. Samoin ero mikkien outputissa saattaa olla turhan suuri. Niinpä Guitarworxin ’69 Thinlinessä on tähän mennessä ollut 3-4 eri mikkikattausta. Ei siinä mitään, kokeilu on mielenkiintoista.

Mutta nyt maistuu. Guitarworx tilasi nimittäin Joensuun mikkigurulta, Veijo Rautialta, www.rautiaguitars.net uudet mikit. Koska päällimmäisenä ajatuksena oli löytää pehmeämpi ja pyörempi Telen tallamikki, osui valinta TCC-Bridge –malliin (AWG 40 Alnico V/4.7K). Sen kaveriksi kaulapositioon valikoitui pienen neuvonpidon päätteeksi Rautiaguitars Mini Humbucker (PE Alnico V, degaussed long rough cast/5.9K).

Ja kuinka kävi? Oikein hyvin, kiitos. Niille, joita asia kiinnostaa, asennuksessa käytettiin 250K potikoita. Tallamikki on juuri mitä oli tilauksessa: pehmeämpi ja pyöreämpi, mutta silti ’Tele’. Ja kaulamikki puolestaan mukavan lämmin, mutta samalla kertaa soinniltaan rapea ja erotteleva.

Kenties upein ominaisuus tässä kattauksessa on mikkien keskinäinen balanssi. Vaihto soiton aikana lennossa, esim kaulamikiltä tallaan tai päinvastoin, sujuu hyvinkin jouhevasti. Ilman volumetason ylenmääräistä laskua tai nousua. Kaiken kaikkiaan, se kuuluisa MOJO on tanakasti kohdillaan…

Kyllä kelpaa!