A RATHER RARE BLACK GIBSON ES-335 TD FROM THE SEVENTIES!

Legendaarinen Gibson ES-335 ensiesiteltiin vuonna 1958, osana Gibsonin ES-sarjaa (Electric Spanish). Kitaramalli on maailman ensimmäinen kaupallisesti valmistettu puoliakustinen sähkökitara – ja muuten edelleenkin tuotannossa. Teemasta on lukuisia variaatioita, jotka kuten muutkin Gibsonin sähkökitarat, kaikki valmistetaan nykyään Nashvillessä. 

Guitarworxin työlistalla oli hiljattain hieman historian siipien havinaa, sillä perushuollossa pistäytyi jokseenkin harvinainen 70-luvun mustanvärinen ES-335 TD (Thinline Double Pickup). Kitaran musta väri oli tähän aikaan ns ’Custom Color’, sillä yleisimmät värivaihtoehdot olivat Cherry, Sunburst tai Walnut. Sarjanumeron ja potikoiden valmistuskoodin perusteella kyseinen kitara  sijoittuu aikaikkunaan 1973-74. 

Kitaran mikrofonit ovat Bill Lawrencen Gibsonille suunnittelemat ’Tarback’ -humbuckerit, joista käytettiin myös nimitystä ’Super Humbuckers’. Nämä ovat yleisemmin tunnettuja PAF-mikkejä kirkkaampia versioita, joissa käytettiin keraamisia Indox 7 -magneetteja ja epoksikäsittelyä kierronehkäisyyn. Toinen tämän aikakauden (1972-75) erikoisuus ES-335 malleissa on kitaran kopan sisällä oleva keskipalkki (centerblock). Se nimittäin ei ulotu päädystä päätyyn, vaan matkaa kopan takapäädystä ainoastaan tallan alle saakka.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen tapaus. Kitaran nykyisen omistajan tietojen mukaan tämä ES-335 on hankittu käytettynä 70-luvun lopussa Amerikan Yhdysvalloista. Sen jälkeen kitara on ollut koko ajan samalla omistajalla Suomessa, ennen siirtymistään nykyiselle omistajalle. Ja ikäänsä nähden soitin on edelleen hyvässä kunnossa, kaikki osat ovat tiettävästi alkuperäisiä. Asiallisella hoivalla edessä on vielä lukuisia soittovuosia. 

Hyvää matkaa! 

THE ULTRA VERSATILE FENDER JAZZ BASS!

Fender American Ultra on yhtiön omien sanojen mukaan heidän kehittynein mallistonsa, johon kuuluu sekä kitaroita että bassoja. Näkemykseen on helppo yhtyä. Mikäli hakusessa ei ole puristinen vintagemeininki, on American Ultra erinomainen valinta vaativalle, laatua arvostavalle  soittajalle. 

Guitarworxin huollossa vieraili taannoin Fender American Ultra Jazz Bass, vuosimallia 2020. Ja eipä kahta sanaa, hieno ja monipuolinen soitin. Fenderin perinteiden mukaan basson runko on valmistettu lepästä (alder body) ja ’Modern D’ -profiilin kaula vaahterasta (maple neck). Otelaudan materiaali on ruusupuuta (rosewood fretboard), bassolle erikoisemmalla 10-14” compound radiuksella. Modernimpi linja ilmenee myös basson rungon muotoilussa kaulataskun alueella (tapered neck heel ), mikä mahdollistaa vaivattoman pääsyn otelaudan ylimmille nauhoille. 

Fender American Ultra Jazz Bass säväyttää myös elektroniikallaan. Ensinnäkin, soitin on täysin hurinaton Ultra Noiseless Vintage Jazz Bass -mikrofoniensa ansiosta. Toiseksi, soittaja voi valita kytkimellä ajaako bassoaan ’passiivisena’ vai ’aktiivisena’. Konepellin alta nimittäin löytyy myös aktiivielektroniikka, joka tarjoaa 3-alueisen EQ-säädön sekä tietenkin enemmän napakkaa potkua. Passiivimodessa tonesäätö hoituu perinteisesti yhdellä potikan ruuvauksella. 

Guitarworxin työlistalle kertyi perushuolto sekä kielten asennus. Huollon jälkeisten testisoittojen perusteella täytyy todeta, että äänen laatu sekä basson yleinen laatu ja soitettavuus ovat enemmän kuin ’kohillaan’. Mielenkiintoinen tapaus tämä American Ultra Jazz Bass. Tuntuu kuin ajelisi modernilla Ferrarilla, joka silti klaaraa normijazzarin tontin mennen tullen. Kenties jollakin on asiasta erilainen mielipide, mutta hyvä näin. 

Jälleen kerran, hieno tapaus! 

JOHN MAYER WAS SEEN AT GUITARWORX!

Grammy Award -palkittu John Mayer on varmasti eräs tunnetuimpia ’nuoremman polven’ bluesvaikutteisia laulavia kitaristeja. Soitossa kuuluvat  monet esikuvat, mutta Mayerin tyyli ja tatsi ovat silti tyylikkäästi aivan omaansa, ja helposti tunnistettavissa. 

Vuosien varrella John Mayer oli miettinyt mahdollisuutta kehittää pääsoitintaan Stratocasteria, omien mieltymystensä mukaisesti. Urbaanilegendan mukaan Fender ei oikein ollut kiinnostunut Mayerin ajatuksista, joten John kääntyi Paul Reed Smithin puoleen. Ja alkoi tapahtua. Kahden vuoden kehitystyön tuloksena syntyi PRS Silver Sky -malli, jossa on pyritty ottamaan huomioon sekä Mayerin että Smithin näkemykset parhaista vuosien 1963 ja 1964 Fender Stratocasterien ominaisuuksista. 

PRS Silver Sky on upea synteesi vanhaa ja uutta. Perinteisen Straton arkkitehtuuri on säilytetty, lisättynä useilla PRS:n käytännöllisillä yksityiskohdilla. Esimerkkinä nyt nippelitietona vaikkapa vibratallan tallapalojen korkeussäätöruuvien urat tallalevyssä, joidenka ansiosta tallapalat säilyvät taatusti tonteillaan. Lista ei lopu tähän. Hieman tuhdimman kaulaprofiilin radiuksen suhteen John Mayerin toiveena tämän US-Made -mallin kohdalla on ollut perinteinen 7.25”. Toimii. Samoin kuin kitaran 635 JM -mikitys, joka toistaa hyvin Mayerin ’midscooped’ soundin. Mikeissä on hieno napakka ja savuinen  purevuus. 

Guitarworxin siunattuna tehtävänä oli suorittaa tälle soittimelle perushuolto, kielten vaihto sekä uuden Tortoise-pleksin asennus. Makuasioita sinänsä, mutta kyllä uusi pleksi istuu paremmin kuin alkuperäinen valkoinen kitaran Orion Green -väritykseen. Go figure. 

Mitäs vedettäis, no vaikka… Gravity! 

THE AWESOME GIBSON CUSTOM SHOP L-5 CES!

Lloyd Loarin suunnitteleman Gibson L-5 -kitaran syntyjuuret juontavat peräti vuoteen 1922. Tällöin käynnistyi tämän Gibsonin ensimmäisen F-aukoilla varustetun, sellon tavoin rakennetun kitaran tuotanto. L-5 oli tuttu näky esimerkiksi 1940-luvun Big Band -orkestereissa ympäri maailmaa. Soittimesta on olemassa lukuisia versioita ja johdannaisia, hieman eri kokoisilla ja näköisillä kopan rakenteilla. Vuoteen 1951 saakka kaikki versiot olivat täysin akustisia soittimia. 

L-5 CES (Cutaway Electric Spanish) sai nykyisen olomuotonsa vuonna 1958, josta lähtien Gibson varusti kitaran kahdella humbucker-mikillä ja ABR-1 -tallalla. Soololovi (cutaway) on mallia ’Venetian’ eli pyöristetty. Tarinamme Natural-pintakäsitelty kitara on Gibson Custom Shopin valmistama. Sarjanumeron mukaan syntymähetkeksi osuu 5.12.2002 (kyseisen päivän tuotannossa seitsemäs kitara). 

Gibson L-5 CES on luokassaan todellinen klassikko. Katsotaanpa mitä kaikkea se on syönyt. Kitaran 17” leveän kopan kansi on kuusta (spruce top), sivut ja pohja vaahteraa (maple rims and back). Kaulan mensuuri on pidempi 25,5” (scale). Valmistuksessa on käytetty vaahteraa ja pähkinäpuuta (maple and walnut neck). Ebenpuiseen otelautaan (ebony fingerboard) on istutettu 20 nauhaa (frets). Sähköpuolelta löytyy tuttu Gibsonin neljän potikan kattaus (four pots) ja 3-way switch. Mikit ovat myös taattua Gibsonia: ’57 Classic humbuckers. 

Vuosikymmenten saatossa Gibson L-5 CES on nähty lukuisten tunnettujen soittajien käsissä. Esimerkkeinä mainittakoon Wes Montgomery, Scotty Moore, Tuck Andres, Pat Martino, Lee Ritenauer, Eric Clapton, Paul Simon, Keith Richards ja Ron Wood. Eikä ihme, sen verran upea, syvä ja pehmeä on kitaran sointi. Kaiken kukkuraksi L-5 CES on hyvinkin mukava peli soittaa. 

Guitarworxilla oli ilo ja kunnia huoltaa tarinamme Gibson L-5 CES. Perushuollon säätöjen ja tsekkien lisäksi tähän Italiasta tilattuun kitaraan asennettiin asiakkaan toiveesta 13-56 kielisetti. Flat Wound? No tietenkin. 

Hieno tapaus! 

THE RED STRAT WITH A REVERSED HEADSTOCK!

Ja sarjamme ’Warmoth meets MJT’ senkun jatkuu. Tällä kertaa kyseessä on Guitarworxin näiden amerikkalaisten laatuvalmistajien puuosista samalle asiakkaalleen rakentama jo vuorossa toinen Stratocaster. Keitokseen on tietenkin lisätty myös reseptiin sopivia muita lisämausteita. 

Lähdetäänpä sitten perkaamaan saalista. Kaulaksi on asiakkaan toimesta valikoitunut Warmothin tilaustyönä valmistama ’Right-Handed Reversed’ eli hieman Hendrix-tyylinen malli. Materiaali on AAA Birdseye Maple eli korkealuokkainen linnunsilmävaahtera. Otelaudan radius on straight 10”, kuten nyt vaikkapa PRS-kitaroissa. Kaulan profiili on kättä hyvin tukeva, hieman tuhdimpi ’59 Roundback ja nauhamateriaalina toimii kullanvärinen GD6150. Yläsatulana monien arvostama Tusq. 

Kitaran relikoitu body on, aikaisempien hyvien kokemusten perusteella, jälleen arvostettu MJT. Tämä ameriikanpaja on erikoistunut sähkökitaran puuosien pintakäsittelyyn ja modaukseen. Listalla on hyvinkin mietoja ’vanhennuksia’ sekä hyvinkin rankkoja sellaisia. Jotenka, jos haluaa rakentaa itselleen mieleisensä soittimen, joka on uusi, mutta näyttää ja tuntuu siltä kuin olisi menty ’tuhannen kapakan kautta’, tämä on yksi mahdollisuus. 

Tarinamme body on kevyttä leppää (Alder Body), jonka pintakäsittelynä on ’Candy Apple Red Over 3-Color Sunburst’. Koska punaisen värin maalausprosessiin liittyy yhtenä värikerroksena kultaväri, tulee se relikoinnin yhteydessä sopivasti esille. Guitarworxin asiakkaan mukaan tämä johti ajatuksen laukalle siitä, että mitäpä jos kaikki kitaran hardware olisi myös kullanväristä. Ja näin myös kävi, anodisoidusta alumiinista valmistettua pleksisuojaa myöten.  

Kitaran kullanväriseksi vibratallaksi valikoitui, Guitarworxin suosituksella, brittiläinen Wudtone Holy Grail. Pitää vireen erinomaisella tavalla, ja kammen kurissa. Sähköosastolle valikoitui mikeiksi Seymour Duncanin Antiquity-sarjan ’Texas Hot’ -setti, jossa tallamikki on hieman pontevampi (hyvä valinta stratomaastossa). Mikit kytkettiin ’Jimmy Vaughan -tyyliin’ siten, että keskimikillä ei ole tonesäätöä. Näin se tulee napakammin esille. 

Potikoiksi valikoitiin, myöskin Guitarworxin suosituksella, Kitarapajan maahantuomat Emerson (CTS) A250K-potikat. Molemmat tonepotikat ovat mallia ’No-Load’ eli täysin auki ollessaan (10) ne eivät syö signaalia, jolloin soundi on mahdollisimman kirkas. Ja unohtuiko mainita, että volapotikkaan kytkettin Treble Bleed (säilyttää soinnin yläpään potikkaa ruuvatessa). 

No niinpä. Ennen koeponnistusta kitaraan asennettiin ’henkkamallisiin tarkoitettu’ 10-38 kielisetti. Ja eikun menoksi. Sehän toimii aivan erinomaisesti, oksat pois. Kitara on miellyttävän kevyt ja sointi inspiroivan ’kipakka’, asiakkaan kommentteja lainaten. Ja vibratalla toimii loistavasti. Mitäpä sitä muuta halajaisi… 

Kiitokset tilauksesta! 

A JAPANESE GIBSON… OFFICIALLY? YES INDEED, ORVILLE BY GIBSON!

Kuten tunnettua, Japanissa on hyvinkin pitkät perinteet soitinten valmistuksessa. Kun länsimainen populaarimusiikki yleistyi 50-60 -luvuilta lähtien, alkoi myös Japanista pukata muuallekin kuin kotimarkkinoille tarkoitettuja instrumentteja, kuten sähkökitaroita. Ensiksi osittain aivan omia luomuksia, ja sittemmin myös hyvinkin tarkkoja ja laadukkaita amerikkalaisten valmistajien kopioita. Ja tietenkin edullisempaan hintaan.

Tästä suivaantuneina laittoivat amerikkalaiset ensin lakimiehensä asialle, mutta päätyivät sitten taistelemaan vihollisen omalla maaperällä, perustamalla sinne omat tuotantolaitoksensa. Näin suuret merkit pystyivät markkinoimaan tuotteitaan kilpailukykyiseen hintaan ja säilyttämään samalla maineensa. Esimerkiksi Fender Japan syntyi vuonna 1982.

Gibson ryhtyi itse asiassa valmistamaan kitaroita Japanissa jo vuonna 1969, kun tytäryhtiö  Epiphonen tuotanto siirrettiin Yhdysvalloista Japanin Matsumokuun. Vuonna 1988 käynnistyi lähinnä Japanin markkinoita varten suunniteltu ’Orville by Gibson’ -malliston tuotanto. Nimi on luonnollisesti johdettu merkin perustajasta: Orville Gibson. Ensimmäisten kitaramallien joukossa olivat ES-335, SG ja Les Paul Custom.

Guitarworxilla on ollut ilo ja kunnia huoltaa hyvin säilynyt vuoden 1990-mallinen Orville by Gibson ES-335. Niin, itse asiassa sama kitara kahteen kertaan, kahdelle eri asiakkaalle. Ensimmäisen asiakkaan toimenpide oli ainoastaan mikkien vaihto, enemmän korvaa miellyttäviin sellaisiin. Sittemmin tarinamme kitara vaihtoi omistajaa. Toisen asiakkaan toimenpidelistalle kertyi hieman enemmän puuhasteltavaa. Sehän sopii, tietenkin.

Nykyisessä, vuoden 2021 inkarnaatiossaan tämä Japanissa, amerikkalaisen reseptin mukaan valmistettu tarinamme Orville by Gibson ES-335 1990, on nyt saanut sisuksiinsa Englannissa valmistetut mikit, täällä Suomen Espoossa. Olipa selostus, mutta näin se kansainvälisesti globaaleilla markkinoilla voi nykymenolla mennä…

Avataanpa hieman tätä. Kitaraan asennettiin siis brittiläisen Bare Knuckle Pickupsin ’PG Blues’ -mikkisetti. Asiaan tarkemmin vihkiytymättömille tämä tarkoittaa: legendaarisen Peter Greenin (Fleetwood Mac) kenties vieläkin legendaarisemman Gibson Les Paul ’59 -mallin soundia hienosti jäljittelevä mikkisetti. Kupletin juoneen sisältyy oleellisesti mikkien keskiasennon honottava ’out of phase’ -soundi, josta herra Green tuli erityisen tunnetuksi.

Mikkien asennuksen lisäksi Guitarworxin toimenpidelistalle  kirjautuivat nauhojen hionta ja perushuolto, säätöineen ja tsekkeineen. Kun kaikki oli valmista, koitti luonnollisesti koeponnistus. Ja täytyy sanoa, että näiden vahaamattomien, avarasoundisten ja kirkkaiden, mietojen Alnico II -mikkien (neck 7.4K ja bridge 7.9K) soundi on ainakin  bluespainotteisen havainnoitsijan korvaan hyvinkin miellyttävä. Se legendaarinen, jo tehtaalta järjestetty mikkien keskiasennon honotus toimii hienosti, varsinkin kitaran volapotikoita sopivasti säätäen.

Hieno projekti taas jälleen!  

JAZZMASTER MEETS STRATOCASTER!

Eräs Guitarworxin asiakas oli pitkään miettinyt omanlaisensa kitaran rakentamista. Pohdinnan tuloksena syntyi seuraavan oloinen tiekartta. Fender Jazzmaster toimii hyvänä lähtökohtana, sillä se on jo valmiiksi hieman erilainen ja harvinaisempi malli, lähtien bodyn offset-muotoilusta. Mutta entäpä jos haluaisi silti poiketa valtavirrasta, ja vaihtaisi keitokseen tiettyjä stratomaisuuksia.

Tuumasta toimeen. Guitarworxin osittaisen konsultaation pohjalta lähti Warmothille mielenkiintoinen tilaus. Jazzmaster body suosaarnia, mikkirouttaukset kolmelle humbuckerille (mahdollista jatkokäyttöä ajatellen). Pintakäsittelynä upea läpikuultava Transparent Red. Vibrarouttaus straton kahden tolpan vibralle (Gotoh 510). Kaulatasku mallia Stratocaster, lisättynä viisteellä (Contoured Heel). Samoin jakin kiinnityksen routtaus bodyn päälle käytännöllisesti, mallia Stratocaster.

Kaulamalliksi valikoitui luonnollisesti myös Stratocaster. Materiaali soittajaystävällistä lämpökäsiteltyä vaahteraa (Roasted Maple), otelauta Eebenpuuta (Ebony Fretboard) valkoisilla helmiäismerkinnöillä (Pearloid Blocks Inlay). Otelaudan radius 9,5” ja nauhat kapeat mutta korkeat jumbot (SS6105) eli ruostumatonta terästä. Yläsatula valkoinen Tusq XL.  

Elektroniikkapuolella asiakkaan mikkivalinta osui Fenderin 57/62 Stratocaster-settiin. Tätä komppaavat  bodyn ’alasarven’ puolelle sijoittuva 5-way mikkiswitch sekä kaksi volapotikkaa. Siis… hetkinen? Kyllä, kaksi volapotikkaa. Ei ensimmäistäkään tonea – nada. Eikä tässä lainkaan kaikki. Nimenomaan ylempi volapotikka ohjaa talla- ja keskimikkiä, kun taas alempi volapotikka ohjaa vain kaulamikkiä. Jonkun mielestä ilmansuunnat ovat ehkä menneet sekaisin, mutta käyttäjän preferenssit ratkaisevat.

Kun kitara oli Guitarworxin toimesta kasattu ja säädetty, oli tietenkin koeponnistuksen paikka. Ja sehän sujui vähintäänkin juohevasti, sillä kitaran luonnollinen vahvistamaton klangi on erittäin hyvä. Kiitos menee laadukkaalle puumateriaalille, Tusq-yläsatulalle sekä laadukkaalle teräsblokilla varustetulle Gotoh-vibralle. Sustain for days, niin kuin jenkkilässä sanotaan. Vahvistimeen kytkettynä kitara kuulostaa kirkkaan täyteläiseltä ja ilmeikkäältä stratolta. Tonepotikan ohittaminen tai pois jättäminen tuo usein tämän efektin.

Jotenka juu, jälleen mielenkiintoinen projekti. Tämän näköistä Jazzmasteria tulee tuskin vastaan joka kadunkulmassa, mikä onkin osaltaan koko jutun juoni.

Hieno tapaus!

GREETINGS FROM 1959: THE ‘JAZZ BOX’ GIBSON ES-175!

Eräs herra Orville Gibson ryhtyi valmistamaan vaatimattomassa pajassaan kielisoittimia armonvuonna 1894 ja perusti sittemmin 1902 yrityksen Gibson Mandolin-Guitar Mfg. Co. Ltd. Tapahtumapaikka oli Kalamazoo, Michiganin osavaltiossa, Amerikan Yhdysvalloissa. Alussa tavoitteena oli valmistaa lähinnä mandoliiniperheen soittimia, mutta ennen pitkää agendalle ajautuivat myös kitarat.

Gibson nimittäin päätteli, että (akustisissa) kitaroissa voisi käyttää samaa kopan kannen ja pohjan kaarevaa ’Archtop’ -rakennetta kuin viuluissa. Niinpä. Tästä esimerkkinä toimii tarinamme ES-sarjan (Electric Spanish) kitara. Tänäkin päivänä tunnettu ja arvostettu Gibson ES-175 malli ensiesiteltiin vuonna 1949. Mallimerkintä ’175’ juontuu alun perin kitaran ulosmyyntihinnasta: 175 dollaria. Go figure…

Guitarworxilla oli tässä taannoin ilo ja kunnia huoltaa vuonna 2014 Gibsonin Memphisin tehtaalta valmistunut ES-175DN ’59 Reissue. Siis. Pysähdytäänpä hetkeksi. Mallimerkintä ’DN’ tarkoittaa Double Pickup – Natural Finish. Eli suomeksi: kahden mikin versio, Natural-viimeistely (kopan pelkkä vanhennettu nitrolakkaus). Kaikenkaikkiaan tämä Reissue-kitara osineen on upeasti relikoitu näyttämään ja tuntumaan alkuperäiseltä 1959-mallilta.

Entäpä tämän Hollow Body -kitaran rakennuspuut? Otetaan 1-piece Mahogany kaula, Dark Rosewood otelauta ja kopan materiaaliksi Maple-Poplar-Maple (vaahtera-lehmus-vaahtera) muotoonprässätty laminoitu vaneri. Jotta yhtälö toimisi myös vahvistettuna, tarvitaan lisäksi  tietenkin jonninverran elektroniikkaa.

Jotenka, kitaran kaulapositiossa vaikuttaa Gibson MHS-mikki (Memphis Historic Specification), magneetti Alnico III (7.4K Ohm). Tallassa vastaavasti MHS-mikki Alnico II magneetilla (7.6K Ohm).

Molemmat Humbucker-mikit on käämitty avointa soundia edistävällä ’Scatter Wound’ -tekniikalla, ilman mikkien vahakäsittelyä (non-potted). Lisäksi mikkien kelat ovat ’Unbalanced’ eli keloihin käämityn magneettilangan määrä on tarkoituksella erilainen kelaa kohden. Myös tämä vaikuttaa soundin avoimuuteen (airy sound) ja usein purevuuteen.

Jotta soundin optimointi saadaan vietyä kunnolla maaliin, on Gibson valinnut tämän kitaran potikoiksi 550K Ohm -versiot. Nämä potikat päästävät läpi enemmän signaalia ja erityisesti korkeampia taajuuksia. Tonekonkat ovat klassista mallia Bumblebee (0.022 uF).

Guitarworxissa vierallut ES-175DN sai osakseen perushuollon sekä nauhojen osittaisen tasaushionnan. Kitaraan asennettiin alkuperäisen ruusupuisen tallan tilalle kokeilumielessä kanadalaisen Graph Techin juuri Archtop-kitaroita varten valmistama Resomax-talla. Hakusessa oli  ensisijaisesti soinnin kirkastaminen ja tallan tukevuus. Ja täytyypä todeta, että resepti toimii erinomaisesti, myös hiotuilla (Flat Wound) 13-56 kielillä.

Gibson ES-175 on kaiken kaikkiaan hieno ja historiallinen soitinmalli. Sillä on soitettu lukuisten artistien toimesta jokseenkin kaikkea, jazzista iskelmämusiikin kautta heavyrockiin. Kiitokset Joe   Pass, Grant Green, Steve Howe, Pat Martino, Izzy Stradlin… sekä monet muut!

kitarahuolto, bassohuolto, soitinhuolto, Espoo, Helsinki, kitara, basso, kitaran, basson, huolto, korjaus, säätö, asennus, vaihto, kytkentä, nauhojen, hionta, perushuolto, modaus, tuunaus, customkitara, fender, gibson, mikki, kitaramikki, kitaramikit, guitarworx

EVH ’FRANKIE’ WAS SEEN AT GUITARWORX!

Alankomaissa syntynyt, sittemmin Yhdysvaltoihin muuttanut Edward Lodewijk Van Halen (26.1.1955 – 6.10.2020) tilutti itselleen vakuuttavasti paikan rockmusiikin tunnetuimpien kitaristien joukossa. Pianonsoittoa nuorempana opiskellut ja aluksi rumpalina aloittanut Eddie kiinnostui lopulta sähkökitarasta niin paljon, että eli ja hengitti sitä aamusta iltaan. Tulokset ja menestys puhuvat puolestaan.

Eddie oli myös kiinnostunut sähkökitaroiden rakentelusta. Niinpä hän kasasi irto-osista itselleen mieluisia ja soittotyylilleen soveltuvia, pelkistettyjä soittimia. Näistä varmasti tunnetuimmaksi muodostui punasävyinen ’Frankenstrat’.

Kitaran varustus muodostui Floyd Rose -vibratallasta ja lukkosatulasta, tallaposition humbucker-mikistä ja volapotikasta. Kitaran runkoon oli ruuvattu paikoilleen kaulamikki ja keskimikin poteroon hämmennystä herättämään mikkiswitch poikittain, mutta kumpikaan ei ollut käytössä.

Guitarworxilla oli ilo ja kunnia huoltaa erään tutun asiakkaamme Reverbistä onnekkaasti hankkima, Fenderin Meksikossa valmistama laadukas EVH Striped Series Frankie -kitara. Eddie Van Halenin yläkerran orkesteriin siirtymisen jälkeen näiden replikoiden kysyntä on ollut kiihkeätä ja odotusajat ovat venyneet huomattavasti.

EVH Frankien nopeasoittoinen, öljykäsitelty C-kaula on valmistettu grafiitilla vahvistetusta Quarter Sawn -vaahterasta (maple neck). EVH-merkitty viritinkoneisto on Gotohin valmistama. Jumbonauhoilla varustetun otelaudan kaarevuus on bendausystävällinen 12-16” (compound radius). Asiantuntevasti relikoidun rungon materiaaliksi on valittu lehmus (basswood body). Vibratallana toimii lisensoitu Floyd Rose.  

Tämän tarinan kitaraan asennettiin asiakkaan suunnitelmien mukaan Saksassa valmistettu Floyd Rose -vibratalla, johon lisättiin alemmalle E-kielelle EVH D-Tuna. Kielisetiksi valikoitui EVH 09-46. Mutta eipä siinä kaikki. Koska kitarassa kerran on valmiina kaulamikki, senhän voi ottaa käyttöön. Eikö vaan?

Guitarworx vaihtoi volapotikaksi CTS 500K push-pull nostopotikan, johon lisättiin soundin yläpään säilyttävä Treble Bleed -kytkentä. Nostopotikan ylemmässä asennossa käytössä on yksikelainen kaulamikki (7K Ohm) ja ala-asennossa kehiin astuu vakuuttava, rankkaa säröä tietenkin loistavasti sietävä EVH Wolfgang -humbucker  (Alnico II, 12.5K Ohm).

Kun nyt asialla oltiin, asennettiin kitaraan samalla Eddien käyttämä järeä, mutta toimiva hihnan kiinnitysjärjestelmä. Näin hihnan kiinnipysymisen kanssa ei tarvitse miettiä kahta kertaa.

Nyt kelpaa vetää! Sitten vaan nupit kaakkoon ja ’Brown Sound’ kohilleen. Mitenkäs se Eruption nyt menikään…

HOW ABOUT A CHAMBERED DINKY JAZZ BASS!

Guitarworxin vakioasiakkaisiin lukeutuva basisti/kitaristi halusi tässä taannoin, hyviin aikaisempiin kokemuksiin perustuen, laajentaa Warmoth-soitintensa kokoelmaa. Eipä muuta kuin netti auki ja valitsemaan. Tällä(kin) kertaa haaviin jäi varsin mielenkiintoinen yhdistelmä.

Basson body edustaa Warmothin Dinky-sarjaa. Eli käytännössä perinteinen Jazz Bass, mutta hieman sirommilla linjoilla. Kammioitu (chambered), kevyt ja hyvin resonoiva mahonkirunko (mahogany body) on päällystetty loimuvaahteralla (flame maple top). Tyylikkäänä yksityiskohtana toimii bodyn vaahterapäällisen käyttö ’bindauksena’ eli reunalistoituksena. Teknisesti tämä toteutetaan siten, että vaahterapäällinen jätetään näkyviin bodyn pintakäsittelyvaiheessa (natural masked accent).

Tämän basson Warmoth Super Bass -kaula on valmistettu lämpökäsitellystä loimuvaahterasta (roasted flame maple neck), sekä itse kaula että 10” otelauta. Jotenka, pintakäsittelyä ei tarvita. Mutta ei siinä kaikki. Koska kyseessä on Super Bass -rakenne, on kaulaan leivottu teräksiset jäykistetangot (stiffening steel rods), vakaan menon ja tanakan soundin varmistamiseksi. Komeuden kruunaa Tusq XL -yläsatula.

Sähköpuoli on toteutettu asiakkaan toiveesta Seymour Duncanin hurinattomalla Apollo-mikkisetillä ja 250K CTS-potikoilla (molemmat volat lineaarisia). Tone-konkka on Sprague 0.047 uF. Mikkeihin liittyen voidaan todeta vielä, että body on tilattu ’70’s reposition’ merkinnällä. Eli tallamikki sijaitsee n 9 mm lähempänä tallaa kuin normaalisti (korostaa middle-taajuuksia).

Ja entäpä sitten rautaratkaisut (hardware solutions)? Hyvin selkeätä. Virikoneisto (tuners) on Schallerin valmistama ja 201-talla (bridge) Gotohin tunnetusti luotettavaa tuotantoa. Tämän luokan pelissä pitää tietenkin olla hihnalukot, ja niitähän valmistaa Schaller saksalaisella tarkkuudella.

Guitarworxilla oli jälleen ilo ja kunnia kasata ja säätää tämäkin kaunotar. Jo heti ensimmäisen koesoiton yhteydessä kävi selväksi, että paketti toimii yli odotusten. Yhdistelmä täysvaahterakaula, kammioitu mahonkibody vaahterakannella ja Duncanin Apollo-mikit sekä Flat Wound -kielet tuottavat soundin, jota voi kuvailla kahdella sanalla: pehmeän napakka. Nam!

Kiitokset tilauksesta. Tällaisissa projekteissa sielu lepää!

kitarahuolto, bassohuolto, soitinhuolto, Espoo, Helsinki, kitara, basso, kitaran, basson, huolto, korjaus, säätö, asennus, vaihto, kytkentä, nauhojen, hionta, perushuolto, modaus, tuunaus, customkitara, fender, gibson, mikki, kitaramikki, kitaramikit, guitarworx
kitarahuolto, bassohuolto, soitinhuolto, Espoo, Helsinki, kitara, basso, kitaran, basson, huolto, korjaus, säätö, asennus, vaihto, kytkentä, nauhojen, hionta, perushuolto, modaus, tuunaus, customkitara, fender, gibson, mikki, kitaramikki, kitaramikit, guitarworx
kitarahuolto, bassohuolto, soitinhuolto, Espoo, Helsinki, kitara, basso, kitaran, basson, huolto, korjaus, säätö, asennus, vaihto, kytkentä, nauhojen, hionta, perushuolto, modaus, tuunaus, customkitara, fender, gibson, mikki, kitaramikki, kitaramikit, guitarworx