Vuonna 1963 lanseeratussa ja edelleen tuotannossa olevassa Gibson Firebirdissä oli yhtiön tapaan mahonkinen kaula ja body, mutta aivan omanlaisensa mini-humbuckerin kokoiset, hurinattomat mikit. Firebirdillä haluttiin ulkoisella olemuksellaan lähentyä Fenderin maailmaa ja soundeillaan samalla sen single-coil osastoa.
Gibsonin ja muidenkin valmistajien normi mini-humbuckerit (à la Les Paul Deluxe) ovat rakenteeltaan täysikokoisen humbuckerin kaltaisia, vain kapeammassa formaatissa. Mikeissä on pohjalla yksi magneetti (bar magnet) ja kaksi kelaa, toinen kuudella pyöreällä metallinavalla (slug pole) ja toinen säädettävillä ruuvinavoilla (screw pole).
Firebirdin tyyppisissä mikeissä magneetteja (bar magnet) on kaksi, yksi kummankin kelan keskellä pystyssä, ilman mitään muita napoja. Tuloksena on fokusoidumpi, kirkkaampi soundi. Hakematta tulee mieleen dopingia nauttinut, hurinaton lämminsoundinen yksikelainen.
Tämä mielessä Guitarworx halusi modata kokeilumielessä omaan kalustoon kuuluvan hardtail Warmoth Stratonsa tyylilajiin kuuluvilla mikeillä. Kyseinen keppi tuntui juuri sopivalta alustalta, sillä sekä kaula että kevyt one-piece body ovat mahonkia (all-mahogany). Otelaudan materiaali on hyvän napsun tuovaa ebenpuuta (ebony fretboard). Kaula tietenkään ei ole aidon Firebirdin tapaan neck-thru mallia, vaan normaali pulttikaula (bolt-on), mutta silti.
Guitarworxin vuosia sitten Warmothilta tilaamaan H-H (mini-humbucker size) pleksiin ruuvattiin Seymour Duncan Firebird mikit eli kaulaan SM-1N (6.2K Alnico 5) ja tallaan SM-1B (7.3K Alnico 5). Kolmen potikan sähkökattaus koostuu 3-way switchistä, 500K mastervolasta (treble bleed) ja kahdesta 500K No-Load tonepotikasta, yksi kullekin mikille. Tämän tyyppiset tonepotikat ovat kiitollisia siinä mielessä, että täysin auki (10) ollessaan ne eivät syö signaalia.
Ja miltä kuulostaa? Kiitos erittäinkin hyvältä. Soundi on kirkas, erotteleva ja lämmin sekä pitkälti vintagemaailmaa edustava (low output). Dynamiikkaa ja nyanssia löytyy mukavasti. Mikit eivät tule silmille ja tämä setti toimii keskenään tehoiltaan erinomaisesti. Vaihto kaulasta tallaan (tai toisinpäin) toimii juuri tyylikkäästi, ilman ylenmääräistä hyppäystä volyymissä. Toiset tykkää, toiset taas ehkä ei. Tallaan on helppo valita tymäkämpi mikki jos haluaa.
Tämä projekti toteutettiin yhden mikkivalmistajan tuotteilla, mutta toimii hienosti myös toisilla. Firebird tyyppiset mikit soveltuvat myös upeasti kolmen mikin kattaukseen ja esimerkiksi Telecasterin kaulamikiksi.
Ajatuksia itämään?